Aarrelaiva Hanneke Wromen löytäminen v.2014

Hanneke Vromen Hansaholkki haaksirikkoutui 1468 ja olen siitä kirjoittanut jo tänne stoorin aikaisemmin.

Tapausta ei viety aikanaan ihan loppuun asti. Lähdin töihin useammaksi vuodeksi Eteläamerikkaan ja muuta mielenkiintoista tekemistä on tullut vastaan.  Silloinen löytöni sai kuitenkin aikaan polemiikkia oliko kyseessä Aarrelaiva Hanneke Vromen holkki ja arvostelua on riittänyt näihin päiviin asti. Joillekin yleinen selvyys on hylyn sijainneen Hiittisten saariston ulkopuolella. Tämän takia päätin palata asiaan vielä kerran, mutta tällä kertaa vähän perusteellisemmin.

Kuten tiedetään laiva upposi harvinaisen ja raivokkaasti idästä puhaltavan myrskyn kourissa. Vallitsevat talvimyrskyt puhaltavat etelästä. Eli jos laiva on mennyt rikki itä myrskyssä, tavarat ja hylyn osat ovat silloin itä- länsi sektorissa pitkin suomen ulointa länsirantaa. Tämän jälkeen etelästä puhaltava myrsky painaa ne osat, jotka eivät vielä ole uponneet kohti suomen länsirannikkoa välillä Raaseporin Jussarö - Hanko ehkä jopa vielä Hankoakin lännemmäs. Tällöin HW-holkin tavarat olisivat levinneet isolle alueella ja osa lastista on hyvinkin voinut joutua etelästä puhaltavien tuulten takia jopa lähelle Hiittisten Kyrksundia. Se oli tuolloin iso kauppapaikka ja siellä myös osa lastista tiedetään myydyn.


Lähdin erään ruotsalaisen kollegan kanssa asiaa selvittämään, häneen tutustuin Ecuadorissa. Merelle lähdettiin ensimmäsen kerran aikaisin keväällä heti jäiden lähdettyä jo maaliskuussa 2014. Herätyskello oli viritetty Klo 03.00 aamulla ja matkaan lähdettiin Kouvolan suunnalta hyvissä ajoissa. Raaseporiin saavuimme ennen klo 08.00. Eipä näkynyt tällöin muita merellä liikkujia. Tuolloin meriveden lämpötila oli +0,9 asteista pohjalla ja pinnalla vähän yli 1 astetta eli kylmää oli.  Ensimmäistä kertaa jopa Hondan 4-tahti moottori alkoi vähän temppuilla, tosin eräs toinen suomalainen kaverini osti siihen 95E bensaa, joka tunnetusti on huonoa perämoottoreille vaikeissa olosuhteissa. Kävimme merellä muutamia kertoja välillä maaliskuu- toukokuu. Aluksi yöt olivat selkeästi pakkasen puolella ja aamulla maa oli huurteessa ja venevalkamat jääriitteessä. Kesä- heinä- elokuussa emme paikalla käyneet ollenkaan, oli muita kiireitä. Syyskuun jälkeen jatkettiin ja viimeiset sukellukset tehtiin joulukuussa 2014.
Tuloksena aluksen isompien runkopalojen löytyminen, sikoköli, mastonkappale, tynnyrin kannen kappaleita, kattotiiliä, jotka kuuluvat mahdollisesti laivan kannen kattoratkaisuihin, poltettuja saviruukun palasia (vanhoja),  joitain tunnistamattomia vanhoja lyijysiä metalliesineitä, sekä ankkuri.

Kovien ponnistelujen jälkeen saimme hyvin selville alueen, missä murhenäytelmä on käyty.

Mitä näiden retkien perusteella on löydetty ja miten ne sopivat haaksirikon tapahtumiin?

1. Löytämämme hylky on kärsinyt haaksirikon itäisessä myrskyssä. Kaikki löydöt pitäisi siis olla itä -länsi linjassa. Näin onkin ja ensimmäisenä linjalla on vanha hansa-aikainen ankkuri, joka on ehditty tiputtaa juuri ennen suurta räsähdystä.

2. Valtava köli ja masto on murrettu poikki kuin "hammastikku" ja tämän on mahdollistanut kovassa myrskyssä tapahtunut onnettomuus. Kova isku kiveen.

3. Puutavara sekä rakennustyyli viittaa vahvasti isoon vanhaan Hansa holkkiin. Kölin malli ja kylkikaarien rakenne on ison limisaumaisen hylyn, jollaisia oli käytössä Koggi ja Holkki laivoissa. Itse asiassa tässä lepää suurin limisaumainen alus jonka olen koskaan nähnyt. Tällainen limisaumatekniikalla rakennettu laiva ei ollut kovin kestävä. Myöhemmin isommat laivat rakennettiin tasa-saumaisiksi joka oli huomattavasti kestävämpi rakennustekniikka. Ehkäpä tämä onnettomuuskin vaikutti asiaan.

4. Rakennusmateriaali järeä vanha tammi! Tammea käytettiin muunmuassa vanhoissa Viikinkilaivoissa ja Koggi - Holkki laivoissa.

5. Onnettomuuspaikka on 10 "Tyskamilin" päässä Tallinasta. Tyskamil viittaa suoraan Hansakauteen. Sekä 14 "Leaguen" päässä Tallinasta, tämä League mitta otettiin käyttöön Roomalaisten aikaan ja se oli käytössä 1900 luvun alulle asti. Molemmat mittayksiköt on mainittu heti onnettomuuden jälkeen aikalaiskirjoituksissa. Kyseisiä mittoja käyttäen saavumme juuri  mainitulle onnettomuuspaikalle, mittayksiköt ja yleiskartta alueelta löytyi v. 1809 tehdystä kartasta. Kyseisestä kartasta löytyy Hansamitta "Tyskamil" ja Roomalaisten "League", molemmat olleet käytössä onnettomuuden tapahtuma-aikaan.

6. Haaksirikkopaikka on Raaseporin ulkopuolella ulkosaaristossa. Tämä tieto on mainittu aikalaiskirjoituksissa. Kaikki aikalaiskirjoitukset sopivat löytämäämme haaksirikkopaikkaan.

Merimuseota on informoitu asiasta kaksituntisen palaverin aikana ja heille esittelemäni materiaali sai paikallaolijat vakuuttuneeksi. Yhdessä sovimme jatkosta, joka olisi jonkun sopivan puuesineen nosto kesäkuun aikana Tendrokronologisen näytteen ottamiseksi ja tämän jälkeen saataisiin lopullinen varmistus löydön ajoituksesta.

Tarkempaa karttapiirrosta en tällä kertaa voi alueesta esittää, Veden syvyydet vaihtelevat 10-22m väliltä. Merivartiostoa on informoitu alueesta. Paikalta on edelleen löytämättä iso osa kulta esineistä ja rahoista. Nekun painavampina painuvat sinne pohjaan sedimentin sekaan...
Mutta kunhan paikalla saadaan ensimmäiset kaivaukset aikaiseksi, ehkä tähänkin voidaan saada lisää infoa.

Niin ja onhan sieltä ensimmäinen kultaesinekin jo löydetty, tämäkin on kyllä Merimuseon tiedossa

Kansipalkki painuu syvälle pohjasedimentteihin. Tästä paikasta voi kaivauksissa löytyä kaikkea jännittävää. Ohuet kylkilaudoitukset on irronnut, mutta niiden lovetus kylkikaarissa näkyy edelleen.

Alueelle on myös haaksirikkoutunut toinen laiva elokuun 25 pv vuonna 1890, nimeltään parkkilaiva Mathilda. Tämän laivan osia on myös runsaasti alueella. Mutta alueelta löydetyt parkki Mathildan osat ovat pääsääntöisesti kansirakenteita ja mäntyä. Ne on suhteellisen helppo erotella tammisista laivan osista.
Itse Mathildan hylky on ajautunut sivuun Hanneke Wromen haaksirikko paikasta.

Mathildasta lisää tästä
Tiedelehden artikkeli Hanneke Wromesta tästä

Terveisin
© Rauno Koivusaari